Historiikki

Välijoen Riistamiehet ry:n historiaa

Metsästys ja kalastus ovat olleet Välijoki – Kivitaipale alueen väestölle erittäin merkittävässä asemassa kautta aikojen. Luonto ja sen antimet ovat aina olleet lähellä alueen ihmisiä. Metsästys oli vielä 1950-luvulla ketun, oravan ja muiden turkiseläinten pyyntiä, koska niiden nahat olivat tuolloin arvossaan. Metsäkanalintuja samoin kuin jäniksiä pyydettiin paljon ja niitä oli runsaasti. Hirvi oli sen sijaan harvinainen ilmestys. Jos hirven jälkiä näkyi jossakin maastossa, niin siitä puhuttiin kylillä suurena uutisena. Hirvikanta alkoi kuitenkin nousta 1960-luvulle tultaessa. Metsästys oli ollut järjestäytymätöntä ja perustui yksittäisten metsästäjien maanomistajilta saamiin metsästyslupiin. Yhtenäisen pyyntialueen puuttuminen yksityismailla loi tarpeen perustaa metsästysseura, jonka vuokraamilta mailta löytyisi 3000 ha:n suuruinen pyyntialue, jonka valtio vaati hirvenkaatolupia myöntäessään. Lisäksi katsottiin, että kuriton pyynti on saatava aisoihin mikä sai vastuuntuntoiset miehet toimimaan.

Seuran perustava kokous pidettiin Pauli Heinon koolle kutsumana 29.5.1962 Eelis Pitkäniemen talossa Välijoella. Kokoukseen osallistui 17 Välijoen ja Kivitaipaleen isäntämiestä. Kokouksessa olivat läsnä: Lyytikäinen Unto, Pitkäniemi Eelis, Karjalainen Jaakko, Nevala Onni, Kaarretkoski Uuno, Ronkainen Eino, Salla Eino, Koivisto Kalle, Kuuppo Aulis, Heiskanen Niilo, Heino Yrjö, Nätynki Pentti, Heino Pauli, Ruokanen Unto, Oikarainen Teppo, Niemelä Matti ja Ruokangas Teppo. Seura sai nimekseen Välijoen Riistamiehet ry. Kahdessa vuodessa jäsenmäärä nousi n. 60:n. Maanomistajaseuralle oli onni, että heti alkuun seuraan liittyi maanomistajia kahdesta kylästä. Seuran vuokraamat hehtaarimäärät saatiin nopeasti hyvään alkuun mikä loi vakautta seuran tulevalle toiminnalle.

Seuran maja rakennettiin Vähäjokivarteen Haapakosken rantaan vuosina 1974 – 1976. Hirret ja muu puutavara majaan tulivat maanomistajilta lahjoituksina. Varastorakennus valmistui 1978. Nylkyvaja / lihankäsittelytila rakennettiin vuosina 1993 -1994. Kota majan pihapiiriin rakennettiin 1996. Saunarakennus valmistui vuonna 2004, jolloin päärakennuksessa olleet saunatilat muutettiin oleskelutiloiksi.

Kilpailutoiminta on ollut seuran toiminnassa mukana heti alusta alkaen. Alkuaikoina keskityttiin pilkkikilpailuihin. Pian kuitenkin hirvenhiihto tuli voimakkaasti seuran kilpailutoimintaan. Seura on osallistunut pääsiäisin Hanki-Cup kilpailun järjestämiseen hirvenhiihdossa. Lisäksi lukuisia karsinta- ja katsastuskilpailuja pidetään edelleen vuosittain. Seuramme jäsenistä on osa menestynyt hyvin hirvenhiihtokilpailuissa. Mainittakoon, että vuonna 2007 Mari Sammalniemi voitti Suomen mestaruuden hirvenhiihdossa naisten sarjassa.

Riistanhoitotyö on kuulunut seuran toimintaan jo 1960-luvulta alkaen. Jäsenistöä velvoitettiin kaatamaan haavikoita jäniksille. Maanviljelijät jättivät omaehtoisesti nauriita pelloillensa jne. Pienpetojen pyyntiä tehostettiin palkitsemalla pienpetopyytäjät hirvenlihalla saamiensa petopisteiden suhteessa. Riistapeltoja alettiin tehdä 1980-luvulla ja tämä arvokas toiminta jatkuu edelleen.

Seura on jo varhaisessa vaiheessa alkanut järjestää maanvuokraajille ja jäsenille perheineen hirvipeijaisia. Alkuaikoina, kun majaa ei vielä ollut, pidettiin peijaisia ahkerien emäntien tupien nurkissa. Nykyisin majamme, kohtuullisella keittiöllä varustettuna, luo hyvät puitteet peijaiskäristyksen valmistamiseen. Peijaisten järjestämiseen on tarvittu seuramme naisväeltä jokasyksyistä, jo rutiiniksi tullutta voimainnäytöstä. Onneksi nämä ahkerat naiset, muutaman touhukkaan miespuolisen avustamana, ovat hoitaneet peijaiset aina moitteettomasti. Peijaisissa käy ruokailemassa yli kolme sataa henkilöä joka syksy. Peijaistanssit on tanssittu ja tanssitaan Kivitaipaleen Nuorisoseuran talolla.

Seuran koiratoiminta oli 1970-luvulla ajokoiratoimintaa pääsääntöisesti. Seura oli mukana jo silloin kuten nykyisinkin puuhaamassa lukuisia ajokokeita maillansa. Jo tuolloin mukana toiminnassa oli erittäin aktiivisesti Kari Kalkkinen, joka on toiminut seuramme pitkäaikaisena koirajaoston vetäjänä. Jäniskantojen rajujen vaihteluiden vuoksi ja kannan vähetessä osa jäsenistä luopui ajokoiraharrastuksesta. Koskapa hirvikannat sen sijaan kasvoivat 1980-luvulta alkaen, niin jäsenistö alkoi hankkia itselleen laadukkaita hirvikoiria. Nykyään maillamme pidetään säännöllisesti hirvenhaukkukokeita. Majaamme ja maastojamme käyttävät myös monet muut koiraharrastajat ja seurat toiminnassaan. Seura on ollut Kari Kalkkisen innoittamana mukana koiranäyttelyiden järjestäjänä. Oma koiranäyttely on pidetty Kivitaipaleen nuorisoseuran talolla ja suuret kansainväliset juhannusnäyttelyt yhteistyössä eri koirakerhojen kanssa Rovaniemellä. Näyttelyt ovat poikkeuksetta olleet menestyksiä.

Välijoen Riistamiehet ry on järjestänyt vuodesta 1998 alkaen Kivitaipaleen ala-asteen oppilaille erähenkisen teemapäivän. Pääasiassa seuramme seniorikaarti on muiden ulkopuolisten asiasta kiinnostuneiden aktiivien kanssa ollut touhuamassa tätä päivää koululaisille. Heille on tuotu tutuksi metsästys ja kalastus harrastuksena, kuten myös kasvit, eläimet, aseet, koiratutkat, sekä monet muut metsästykseen ja luontoon liittyvät aiheet. Jäsenistöstämme löytyy monta pätevää metsästyksen harrastajaa, jotka antavat oikeaa ja asiallista tietoa tämän jalon harrastuksen mahdollisuuksista lasten tulevana harrastuksena. Osoituksena seuramme esimerkillisestä nuorison eteen tehdystä työstä, myönsi Metsästäjäin keskusjärjestö kymmenvuotistaipaleen kunniaksi nuorisotoiminta-avustuksen, jonka saimme ainoana seurana Lapista.
Seuran puheenjohtajina ovat toimineet:

1. Toivo Nieminen 1962-1963
2. Aapo Salmela 1964-1965
3. Pauli Heino 1966-1967
4. Paavo Laukkanen 1968-1973
5. Alpi Vallinhovi 1974
6. Oiva Laukkanen 1975
7. Alpi Vallinhovi 1976-1989
8. Juhani Sieppi 1990-2005
9. Risto Aatsinki 2006-

Seuran tulevaisuus näyttää ikäjakaumaltaan lupaavalta, olemme saaneet vasta metsästysuransa alkutaipaleella olevia nuoria jäseniksemme vaikka puhutaan tämän metsästysharrastuksen ukkoutumisesta. Heidän varaan seuramme tulevaisuus nojaa. Yhtenä syynä nuorten mukaantuloon seuratoimintaan on varmaan koululaisille teemapäivillä annettu myönteinen kuva metsästyksestä. Sitä saa mitä tilaa. Seuran talous on pidetty hyvänä aina eli pörssi on kunnossa. Se on hyvän taloudenhoidon ja erittäin ahkeran talkootyön tulosta. Jäsenistöämme olemme lisänneet maltillisesti, ollen tällä hetkellä hieman yli 200 jäsentä. Yksityisiltä vuokrattuja metsästysmaita on n.16000 ha ja lisäksi metsästysalueemme rajoittuu kahdelta sivulta laajoihin valtionmaihin. Maanvuokrauksessa olemme pyrkineet tekemään sopimuksia vain metsästysalueellamme olevien tai metsästysalueemme vieressä olevien palstojen omistajien kanssa. Siten edistämme hyvien suhteiden säilyttämistä naapuriseurojen kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä on heidän kanssaan sovitut muutamat maanvaihtosopimukset. Olemme pyrkineet elämään naapuriseurojen kanssa kuten hyvien naapurien tuleekin elää ja sillä tiellä tulemme jatkamaan.